Juhannus – keskikesän juhlan historia ja perinteet

Juhannus on valon ja keskikesän juhla, jota vietetään useissa maissa kesäkuun loppupuolella kesäpäivänseisauksen aikaan. Suomessa juhannus on yöttömän yön juhla, sillä napapiirin pohjoispuolella aurinko ei laske lainkaan kesäpäivänseisauksen aikaan. Juhannuspäivä on Suomessa myös virallinen liputuspäivä, Suomen lipun päivä. Tässä artikkelissa kerromme juhannuksen historiasta, ajankohdasta, perinteistä ja taioista sekä siitä, miten juhannusta vietetään nykyään.

Milloin juhannusta vietetään?

Suomessa ja Ruotsissa juhannuspäivä on kesäkuun 20. ja 26. päivän välinen lauantai, ja sitä edeltävä perjantai on juhannusaatto. Juhannus siirrettiin Suomessa viikonloppuun vuonna 1955, jotta juhlapäivät eivät rikkoisi työviikkoa. Ruotsissa sama uudistus tehtiin vuonna 1953. Virossa, Latviassa, Liettuassa, Islannissa, Norjassa ja Tanskassa juhannuspäivä on yhä 24. kesäkuuta.

Tulevina vuosina juhannuspäivä osuu Suomessa seuraavasti: 26. kesäkuuta 2027, 24. kesäkuuta 2028 ja 23. kesäkuuta 2029.

Juhannuksen historia ja nimi

Juhannusta vietettiin alun perin monilla Euroopan alueilla vuoden valoisimpaan aikaan, ja se yhdistetään etenkin Pohjoismaihin ja Baltian maihin. Katolinen kirkko siirsi juhlan 400-luvulla kesäkuun 24. päivään, puoli vuotta ennen joulua, ja nimesi sen Johannes Kastajan syntymäpäiväksi. Nimi juhannus on Johannes-nimen vanha muoto.

Juhannusta on vietetty Suomessa jo kauan ennen kristinuskoa. Keskikesän juhla tunnettiin aiemmin myös ukonjuhlana, ylijumala Ukon juhlana – Etelä-Karjalassa nimitystä käytettiin vielä 1800-luvulla. Joissakin murteissa juhannusta kutsutaan mittumaariksi ruotsin sanasta midsommar.

Perinteiset juhannustavat

Perinteiseen suomalaiseen juhannukseen kuuluvat juhannussauna koivuvihtoineen ja juhannuskokko. Talot koristeltiin kukilla ja lehvillä, pihoille tehtiin lehtimajoja, ja portaiden ja ovien pieliin pystytettiin juhannuskoivuja. Juhannussaunaan mentiin jo päivällä, jotta oltaisiin illalla puhtaina yötöntä yötä varten.

Juhannuskokkoja poltettiin aluksi maan itä- ja pohjoisosissa, ja tapa levisi koko maahan 1900-luvun aikana. Ahvenanmaalla ja suomenruotsalaisella rannikolla pystytetään juhannussalkoja. Valkoinen juhannusruusu on perinnekasvi, jota on kasvatettu Suomessa 1800-luvulta lähtien.

Juhannustaiat

Vuoden pisimpiä päiviä kutsuttiin pesäpäiviksi, koska aurinko oli ikään kuin pesässä korkeimmalla kohdallaan. Tätä käännekohtaa pidettiin taianomaisena aikana, jolloin henkien uskottiin liikkuvan vapaina. Juhannuksena tehtiin taikoja, joilla pyrittiin varmistamaan sato ja naimaonni. Naimaikäiset tytöt yrittivät nähdä tulevan sulhasensa esimerkiksi kiertämällä kolmesti saunan ympäri ja kurkistamalla lakeisesta sisään tai katsomalla keskiyöllä lähteeseen. Tytöille neuvottiin myös, että tietty määrä kukkia tyynyn alla toisi tulevan puolison uneen. Kokon yli hyppäämisen uskottiin tuovan hedelmällisyyttä, rakkautta tai terveyttä.

Ruotsalainen juhannus

Ruotsissa juhannuksen perinneruokia ovat silli ja uudet perunat ruohosipulin, tillin ja kermaviilin kera. Juhlijat pitävät päässään kukkaseppeleitä ja tanssivat lehdin ja kukin koristellun juhannussalon ympärillä. Tunnettuja juhlapaikkoja ovat Taalainmaan Sammilsdal ja Tukholman Skansen.

Juhannus nykyään

Monet suomalaiset viettävät juhannuksen kesämökillä, ja kaupungeissa järjestetään musiikki- ja kulttuuritapahtumia sekä juhannusfestivaaleja. Vanhoja perinteitä vaalitaan vuosittain Helsingin Seurasaaren juhannusjuhlissa. Juhannuksen lempinimi on Jussi, ja Jussin nimipäivä on 24. kesäkuuta.

Juhannuspäivä valittiin Suomen lipun päiväksi kirjailija Maila Talvion ehdotuksesta vuonna 1926, ja viralliseksi liputuspäiväksi se tuli vuonna 1934. Liputus alkaa juhannusaattona kello 18 ja jatkuu yhtäjaksoisesti juhannuspäivän iltaan kello 21 asti.

Juhannussää

Juhannussää vaihtelee paljon. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan hellettä on juhannusaattona tai -päivänä keskimäärin kerran neljässä vuodessa, ja joka toinen tai kolmas juhannus on poutainen. Lämpimin tilastoitu juhannus oli vuonna 1935, jolloin Ähtärissä mitattiin 33,8 astetta, mikä on edelleen Suomen kesäkuun lämpöennätys. Juhannus on myös yksi vuoden vilkkaimmista liikenneajankohdista.

Juhannus Virossa ja Baltiassa

Juhannus on yleinen vapaapäivä Suomen ja Ruotsin lisäksi myös Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Virossa juhannus eli jaanipäev on vietetty jo kauan ennen kristinuskon saapumista, ja sillä on edelleen monia vanhoja nimiä, kuten pesapäev eli ”pesäpäivä” – sama ajatus kuin suomalaisissa pesäpäivissä. Virolaiset juhlivat juhannusaattoa eli jaaniõhtua 23. kesäkuuta kokkojen äärellä laulaen ja tanssien usein läpi yön, ja Saarenmaalla ja Hiidenmaalla kokoissa saatetaan polttaa vanhoja kalastusveneitä. Tunnetuin virolainen juhannusrituaali on kokon sytyttäminen ja sen yli hyppääminen, jonka uskotaan tuovan vaurautta ja torjuvan huonoa onnea. Virolaiset juhannusperinteet ovat hyvin lähellä suomalaisia.

Ruotsissa juhannus on niin tärkeä juhla, että on jopa ehdotettu Ruotsin kansallispäivän siirtämistä juhannukseen 6. kesäkuuta sijaan.

Lähteet