Sauna on saunomista ja kylpemistä varten rakennettu tila, ja se on yksi suomalaisen kulttuurin tunnetuimmista symboleista. Saunan perusidea on pysynyt samana vuosisatojen ajan: lämmitettävä huone tai rakennus, jossa kiukaan kuumille kiville heitetään vettä, jolloin syntyy löylyä eli kuumaa, kosteaa vesihöyryä. Tässä artikkelissa käymme läpi saunan historian, sanan alkuperän, kiuastyypit ja saunan merkityksen suomalaisille.
Mistä sana sauna tulee?
Sauna on vanha suomenkielinen sana, jonka alkuperäiseksi muodoksi on mallinnettu *sakna tai *savńa. Sanalla on vastineita virossa (saun) ja muissa itämerensuomalaisissa kielissä, kuten livvinkarjalan saunu ja liivin sōna. Saunan on ajateltu tarkoittaneen alun perin lämmitettyä maakuoppaa. Petri Kallion esittämän uudemman käsityksen mukaan sana olisi laina esikantagermaanista, ja sen alkuperäinen merkitys olisi ollut ’kiuas’. Murteissa saunasta on käytetty myös nimityksiä pirtti ja kyly.
Saunan historia
Varhaisimmat suomalaiset saunat olivat pronssikautisia (1500–900 eaa.) maasaunoja eli kuoppasaunoja. Maahan kaivetun kuopan pohjalla oli kivikasa, ja kun kivet oli kuumennettu, kuoppa peitettiin taljoilla, tuohella tai turpeella. Kiville valettiin vettä, ja höyry lämmitti majan.
Myöhemmin syntyi savusauna, jossa kiukaan savu nousi kiviladelman läpi suoraan saunatilaan. Savun poistoa varten seinään tehtiin räppänä ja kattoon lakeinen. Saunassa istuttiin lauteilla, löylyteltiin ja vilvoiteltiin, ja lopuksi peseydyttiin samassa tilassa.
Varhaisimpana mainintana suomalaistyyppisestä saunasta pidetään Nestorin kronikan kuvausta Novgorodin pohjoispuolella elävien ihmisten kuumista saunoista, joissa alastomat kylpijät hakkasivat itseään oksilla ja kaatoivat lopuksi päälleen kylmää vettä. Professori Mikael Wexionius totesi Turun Akatemian avajaisissa vuonna 1640, että kaikki suomalaiset ovat ahkeria saunassa kävijöitä. Italialainen Giuseppe Acerbi ihmetteli vuonna 1799 teoksessaan, kuinka suomalaiset viihtyivät puolikin tuntia 70–75-asteisessa huoneessa koivunoksista tehdyllä vihdalla itseään hakaten.
Suomalaisen sauna-aatteen isänä on pidetty Carl Axel Gottlundia, joka ymmärsi saunan merkityksen retkeiltyään vuonna 1817 Ruotsin metsäsuomalaisten parissa. Saunan alkuperästä on kiistelty: August Ahlqvist arveli vuonna 1871 saunan tulleen Bysantista slaavien kautta, kun taas Max Buch piti sitä suomalaisena keksintönä. Kalevalan 45. runossa on keskeinen saunomisen kuvaus, jossa Väinämöinen parantaa sairaita saunan avulla.
Kiukaat ja saunatyypit
Merkittävä muutos oli uloslämpiävä kiuas, jossa savu johdetaan hormiin. Tällaiset kiukaat yleistyivät Suomessa 1900-luvun alkupuoliskolla. 1900-luvun puolivälistä alkaen yleistyivät tehdasvalmisteiset kiukaat ja 1950-luvulta sähkökiukaat. Nykyään lähes jokaiseen uuteen asuntoon rakennetaan sauna.
- Savusauna on kertalämmitteinen perinteinen saunatyyppi, jota arvostetaan pehmeiden löylyjen vuoksi. Pieni neljän hengen savusauna lämpenee yleensä muutamassa tunnissa, ja sen jälkeen tarvitaan noin puoli tuntia siintymiseen eli hiilloksen sammumiseen ja savun tuulettumiseen.
- Puulämmitteinen hormisauna voi olla kerta- tai jatkuvalämmitteinen. Jatkuvalämmitteinen on yleisin puukiuastyyppi.
- Sähkösauna on yleisin asuntojen saunatyyppi. Ilma lämpenee muutamassa minuutissa, mutta seinät ja lauteet vaativat yhä noin tunnin.
- Infrapunasaunassa ei ole kiuasta eikä löylyä, ja lämpötila on noin 50 astetta, minkä vuoksi monet eivät pidä sitä oikeana saunana.
Sauna suomalaisessa arjessa
Suomessa ja Virossa sauna on tärkeä osa arkea, ja perheet saunovat yhdessä kotisaunassa. Virallisten rekisterien mukaan Suomessa on ainakin 2 miljoonaa saunaa, ja Suomen Saunaseuran arvion mukaan niitä voi olla jopa 3,2 miljoonaa – noin 5,5 miljoonan asukkaan maassa. Monet suomalaiset saunovat vähintään kerran viikossa ja kesämökillä paljon useammin. Perinteisesti sauna rakennettiin pihapiiristä erilleen tulipalovaaran ja vedensaannin vuoksi, mutta nykyään niitä on asuin-, majoitus- ja liikerakennuksissa.
Miten löyly syntyy?
Saunan lämmityslaitetta kutsutaan kiukaaksi. Kiukaan kiviin varastoituu lämpöä, ja kun kiville heitetään vettä, se muuttuu kuumaksi höyryksi. Höyry leviää löylyhuoneen yläosiin ja kuljettaa lämpöä saunojien iholle. Kiukaat lämmitetään yleensä puilla tai sähköllä, harvemmin pelleteillä, öljyllä tai maakaasulla. Kertalämmitteinen kiuas lämmitetään valmiiksi ennen saunomista, joten siinä on oltava satoja kiloja kiviä. Jatkuvalämmitteistä kiuasta lämmitetään myös saunomisen aikana.
Juhannussauna ja virolainen saunaperinne
Sauna kuuluu myös suomalaisiin juhlaperinteisiin. Juhannussaunaan mentiin perinteisesti jo päivällä, jotta oltaisiin illalla puhtaina yötöntä yötä varten, ja sauna saatettiin koristella juhannuskoivuilla tai tuoreilla lehvillä. Koivunoksista sidottiin tuoreita vihtoja. Virolainen saunaperinne on hyvin samankaltainen kuin suomalainen. Virossa saunottiin perinteisesti myös uudenvuodenaattona ennen keskiyötä, jotta keho ja mieli puhdistuisivat tulevaa vuotta varten.
Gottlundin kuuluisa lausahdus kuvaa saunan asemaa hyvin: hän kertoi tottuneensa ottamaan löylyt ainakin kahdesti viikossa ja totesi, että suomalaisille tässäkin tottumus on toinen luonto.